Palasin töihin vuoden vaihteessa, joten ompeluaika on käynyt vähiin ja bloggaamisessa on ollut luova tauko. Tämänkin mekon piti valmistua ystävänpäiväksi, mutta valmistuipa ainakin pääsiäiseksi! Työvaattena tätä mekkoa olen jo pitänytkin.
Kaava on Sara Almin ja Hannah McDevittin kirjasta "Kuuluisat vintagemekot", jossa se on nimetty Jackie Onassiksen mukaan. Tehtyäni mekon valmiiksi, huomasin ihan sattumalta, että myös mm. Vaahtokarkkimonsteri -blogissa on tehty mekkoja samalla kauniilla kaavalla. Minä piirsin vahingossa kokoa liian pienen kaavan, mutta kaava oli edelleen ihan hillittömän iso, joten sovitusvaiheessa pienentelin mekkoa joka saumasta. Ja silti selkäpuolelle meinasi jäädä kankaasta tehty kyttyrä.
Kangas on Eurokankaan pellava-viskoosi -sekoitekangas, joka on vallan ihana laatu! Se on hengittävä ja tuntuu mukavalta. Kangas laskeutuu erittäin kauniisti. Kankaasta on muitakin värejä, jotka houkuttelevat minua kovasti.
(Taskupusseissa on pieni juju. Siellä on käytetty punavalkoista hymyhuulikangasta, joten taskusta voi tarvittaessa heitellä iloisesti lentosuukkoja!)
Pääntie on hyvin leveä venepääntie, vaarana on vilautella rintaliivien olkaimia. Tässä vielä kätevä vinkki siihen, miten saadaan nuo olkaimet pysymään piilossa.
mekon olkasauma nurjalta puolelta |
nauha lenkin alla |
Tarvitset nauhaa ja kaksi pientä nepparia. Nauha ommellaan mekon nurjalle puolelle kiinni olkasauman kohdalle pääntien puolelle. Toiseen päähän ommellaan neppari ja vastaavasti olkasauman kohdalle nepparin vastakappale. Kun mekko on puettu päälle, rintaliivien olkaimen voi sujauttaa lenkin alle.