keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Paljettien kimallusta

Vuosi on ollut ihan mielettömän kiireinen, joten mukava päättää se juhlavasti kimalteleviin paljetteihin!


Vedoksissa on jotain hyvin glamour-henkistä, Hollywoodia ja vintagea. Olen ihan lääpällään näihin Drape drape -kirjojen luomuksiin! Innostuin siis ompelemaan työpaikan pikkujouluihin Hisako Saton Drape drape 3 -kirjasta runsaasti vedostetun yläosan. Kirjassa yläosa kulki mekon nimellä, mutta vedostukset tulevat niin ylös, että säädyllisyyden vuoksi tarvitsin vielä alaosan.

Pikkujoulujen teemana oli paljetit, joten hame kimaltaa nyt kultaisina paljetteina. (Hameessa huijasin hieman, ja ompelin paljettikankaan suoraan valmiin mustan hameen päälle, tämä ratkaisu osoittautui varsin toimivaksi, koska paljetit alkoivat loppuillasta rapsahdella irti tyllimäisestä aluskankaastaan.)


Kokemus on osoittanut, että juhlavaatteilla on minulla vain pari käyttökertaa, joten pyrin löytämään kankaat edullisesti. Sekä yläosan viskoositrikoo, että alaosan paljettikangas ovat löytöjä Eurokankaan palalaareista. Yläosa muodostuu neljästä kappaleesta, eli siinä on suurin kappale, josta tulee koko takakappale, etukappaleen toinen osa, helma ja liehuke. Lisäksi asuun kuuluu kaksi hihaa ja pieni etukappale.


Viskoositrikoo käy laskeutuvuutensa puolesta mainiosti vaatteeseen, mutta mikään helppo ommeltava se ei ole. Kangas on niin laskeutuvaa, että koin parhaimmaksi ommella pääntien ja olkasaumat framilon-nauhaa apuna käyttäen.

Kiireinen ja mukava vuosi 2015 alkaa olla lopuillaan. Nämä ovat varmaan niitä ruuhkavuosia, sinkoilen paikasta ja roolista toiseen valonnopeudella ja silti aika ei riitä mihinkään. Toivon teille kaikille hyviä hetkiä, sydäntä lämmittäviä ihmisiä päiviänne sulostuttamaan, ja tapahtumarikasta vuotta 2016!

Hyvää uutta vuotta!

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Asuntokuumetta


Tähän tautiin ei auta antibiootti tai aspiriini, ei lepäily tai kuumien juomien nauttiminen. Kun oireena on maaninen oikotie-nettipalvelun myytävänä olevien asuntojen tarkkailu, niin diagnoosi on asuntokuume.


Mikä auttaa asuntokuumeeseen?  Lääkettä en ole vielä keksinyt, mutta haaveilen isommasta asunnosta. Kauniista ja käytännölisestä, missä huoneita olisi paljon, jokaiselle perheenjäsenelle tilaa harrastaa ja mekastaa. Mielellään takka, leivinuuni ja vähintään kaksi vessaa, hintalappu kohtuullinen.

Ruska sisällä...
Eurokankaasta silmiin osui kangas, jossa oli ihanat ruskan sävyt, ja juuri minun unelmatalojani, puisia ja vanhoja. Kankaan nimi on Prästliden. Ompelin siitä meille syksyisen kapan. Yläreunassa on tarranauha, joka ottaa kiinni tarrakiskosta, alareunassa on tukipinna, joka pitää kapan suorassa. Kanttasin verhon vielä molemmilta sivuilta ja alareunasta raitakankaalla.

...ja ruska ulkona.


torstai 15. lokakuuta 2015

Ratkaisu ongelmaan nimeltä syksy

Siilit ja karhut ovat keksinyt ratkaisun talveen, ja se ratkaisu on talviuni. Koska syksyä ja lähestyvää talvea pakoon on turha pyristellä, täytyy keksiä keinoja selvitä seuraavaan kevätpäivän tasaukseen.

Mikä piristäisi paremmin pimenevässä syyskelissä, kuin värikäs takki? No ei mikään! Toiset taistelee valon vähenemistä vastaan kourallisilla vitamiineilla, minä luotan tänä syksynä värien voimaan. Vihreää, sinistä, punaista, mitä enemmän reippaita värejä ja vähemmän harmoniaa, sitä parempi!


Tytölle tehdyn takin sateenvarjoissa kukkivat kukkaset, lisänsä kankaaseen tuo sydämet, pallot, tähdet ja nuo ihanat räiskyvät värit. Hullunkurisen kankaan koristukseksi ostin isoimmat napit, joita kaupasta löytyi.


Kangas on löydetty Eurokankaasta, se on valmis tikkikangas, jossa on vuorin ja päälikankaan välissä ohut vanu, joten ompelu oli nopeaa ja helppoa. Takin kaava on oma, kuositeltu paidan kaavasta. Kaulus on suora kappale, josta yllätyksekseni tulikin ihan hyvä pystykaulus. Piilossa nappien ja listan alla on vetoketju. Takin kaveriksi tein lippapipon Noshin kaavalla, koristeena farkkukangasta, ja vielä kissan korvat ja rusetti.





sunnuntai 16. elokuuta 2015

Pitkä toimitusaika

Täällä ompelimossa on toimitusajoissa pientä viivästystä: mekon piti valmistua jo puoli vuotta sitten. Kangas on tilattu helmikuussa, leikattu maaliskuussa, välillä palaset on otettu esiin kaapista ja niitä on pyöritelty ja ihailtu. Lopullinen läpimurto tapahtui viime viikolla, kun ompelin mekon kasaan. Pikkasen alkoi jo huolestuttaa, kasvaako lapsi jo liian isoksi mekkoon (niinkin on käynyt...), mutta onneksi mekossa oli vielä kasvunvaraa, ja vaate on vielä ihan sopiva.


Koska auringollakin on ollut toimitusvaikeuksia tänä kesänä, ei haittaa yhtään, vaikka kesävaate valmistuikin vasta loppukesästä. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun uskalsin uida meressä. Levätilanne ei ole vielä huolestuttava, vesi on lämpimimmillään. (Hieman mietin, löytyykö reippaasti kansoitetulta rannalta vielä tilaa kuvata, mutta onneksi kukaan ei pahastunut, vaikka tähtäilinkin ahkerasti kameralla ympäriinsä.)


Kangas on vallan ihana, se on Leena Rengon suunnittelema, tilasin sen Ainolasta.
Kaava on muokattu Burda-lehden (2013/10) pitkähihaisesta kaavasta niin, että vyötärölle tulee poikkisauma. Helma on rypytetty noin 1,5 kertaisena. Mekko on itsessään hyvin simppeli, mutta näin kaunis kangas pääsee esille. Ainoa kohta, jossa ihan vähän revittelin, oli tikkaukset. Pääntie, helma ja hihansuut on tikattu kaksoisneulalla. Toinen lanka on valkoinen ja toinen pinkki.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Virallistako?


Kuinka pukeutua työpaikan kesäjuhlille? Virallisesti? Hauskasti? Kaupasta ostettuun mekkoon, vai omaan luomukseen? Viimeiseen kysymykseen oli helpoin vastata, tottakai ompelisin mekon itse! Lopulta päädyin yhdistämään virallisuuden ja hauskuuden, sekä liittämään yhteen tyttömäisen siluetin ja äärimmäisen miehisen vaatekappaleen, kravatin.


Vierailin kirpputorilla ja sain saaliikseni kasan kravatteja, kaikki valmistettuja silkistä. Valkoinen kangas on palttinaan kudottua pellavaa, ja ostettu Eurokankaasta. Kravatit löytyivät helposti, mutta mekkokangasta pohdin pidempään. Pellava on materiaalina juhlava, mutta rypistyvä, ja tuo arka, valkoinen väri... lopputulokseen olen pitkästä miettimisestä huolimatta oikein tyytyväinen.

Mekon kaava on oma. Vyötäröllä on sauma, ja laaja helma on kellotettu ja laskostettu. Sivussa on piilovetoketju. Ompelin ensin vuoritetun pellavamekon valmiiksi ja aloin pohtia, kuinka kiinnittäisin solmioita kokonaisuuteen. Peilin edessä sovittelin kravatteja, ja neulasin niitä paikoilleen. Mekossa on käytetty kolmea kravattia.


Tein kylmempiä säitä varten huivin raakasilkkikankaasta. Kenkiä minulla oli matkassa kahdet, mustavalkoiset korkokengät ja tummansiniset tennarit, jotka vaihdoin jalkaan illan myötä, kun jalat alkoivat väsyä. Mekko kävi tyylillisesti molempien kenkien kanssa.


Ja entäs ne juhlat? Olivat tosi mukavat ja onnistuneet!


keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Rimpsumekon kaava

Ruusuista, rimpsuista ja rypytyksestä, niistä kaikista tämä mekko on tehty. Ja tässä siihen itse kehittelemäni kaava! Kaava on yksinkertainen, ainoa kappale, jossa tarvitaan hieman muotoa, on ylimmäinen kaistale. Kaava tehdään lapsen omilla mitoilla, se käy lapselle, jonka rinnanympärys ja vyötärönympärys ovat suunnilleen saman levyisiä, koska mekon ylin kaistale on tehty yhdestä kappaleesta, eikä sivusaumoja ole.

mekko edestä
työn alla
Kaavan piirtäminen:
1. Mittaa lapsen rinnanympärys ja pituus.
2. Mekon pituus on lapsen pituus kerrottuna 0,66 (jos lapsen pituus on 120cm, mekon pituus on 120cm kertaa 0,66 = noin 80cm).
3. Mekossa on neljä yhtä korkeaa kappaletta, joten kappaleiden korkeus on mekon pituus/4 (jos mekon       pituus on 80cm, kappaleen korkeus on 20cm).
4. Ylimmäisen kappaleen piirtämistä varten katso piirros:

mekon ylimmän kappaleen kaava
-Ylimmäisessä kappaleessa koko kappaleen leveys (sekä etu-että takakappaletta käsitellään nyt yhtenä) on rinnanympärys + 10% rinnanympäryksestä. Eli jos rinnanympärys on 60cm, koko ylimmäisen kappaleen leveys on 66cm.
- x on 10% rinnanympäryksestä. Jos rinnanympärys on 60cm, x on 6cm.
-Etukappaleen leveys on puolet rinnanympäryksestä, ilman lisäyksiä (eli jos rinnanympärys on 60cm, etukappaleen leveys on 30cm). Takakappaleiden leveys on siis vähän suurempi, kuin etukappaleen leveys, mutta väljyys jakautuu kyllä tasaisesti.
5. Rimpsut on rypytetty kaksinkertaisella rypytyssuhteella. Eli jos ylimmän kappaleen leveys on 66cm, seuraavan leveys on 66 kertaa 2 = 132cm, seuraavan leveys on 132 kertaa 2 = 264cm jne.

rimpsumekko takaa
Mekkoon tarvitset ohutta puuvillakangasta (kankaan määrä riippuu lapsen koosta, mutta 120cm pitkälle tytölle kankaan menekki on noin 2m), vetoketjun ja tukikangasta. Vetoketju tulee keskelle taakse ja tukikangas ylimmäisen kappaleen yläreunan ja vetoketjun vierustan tukemiseen. Vetoketjun pituus saisi olla hieman enemmän, kuin kappaleiden korkeus.

Ylin kappale on ommeltu kaksinkertaisena, eli vuoritettu samalla kankaalla. Etukappaleelle tulevat olkaimet ovat reilusti takakappaleelle tulevia olkaimia pidemmät, jotta rusetit jäävät takakappaleelle. Olkaimien pituus riippuu lapsen koosta, niiden pituus etukappaleella tekemässäni mekossa on 45cm, takana 22cm, leveys on 1,5cm. Mekko toimii hyvin ilman vyötäkin, mutta vyön ja vyölenkit voi vielä lisätä mekkoon.

Pari sanaa työjärjestyksestä, ja vielä lopuksi vinkkejä ompeluun:
-Ompele ensin olkaimet. Olkaimet ommellaan ylimmäisen kappaleen vuorin ja päällikankaan väliin. Rimpsuhelmaa ja ylimmäistä kappaletta kannattaa käsitellä erikseen. Kun helma ja ylin kappale on ommeltu mahdollisimman pitkälle, ompele vyötärön yhdyssauma ja viimeiseksi vielä vetoketju. Tikkauksia voi lisätä vetoketjun viereen ja ylimmäisen kappaleen yläreunaan.
- Mekon aikaa vievin osuus on helma rypytyksineen. Jos olet optimisti ja luotat, ettei rypytyslanka katkea, käytä vaan yhtä rypytyslankaa kahden sijasta. Säästyy hieman aikaa.

Ai niin! Hurjasti kiinnostaa, että jos joku rohkenee kokeilemaan kaavaa, että onnistuiko kaavan piirtäminen näillä ohjeilla! (Itsehän kuvittelen, että ohjeet ovat hyvinkin selkeät...).

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Romanttinen rimpsumekko lakanasta



Lähtötohinassa mökille vanhimman tyttären vaatekassi jäi kotiin. Hyvä lomafiilis laimeni hetkeksi. Aikani harmittelin unohdusta, arkivaatetta viikon tarpeisiin kipaisin paikallisesta vaatekaupasta, ja sitten tein ryöstöretken mökin liinavaatevarastolle!

lakanapitsistä tuli vyö


Silppusin lakanan vauhdilla parempaan käyttöön, lainaksi saamallani ompelukoneella surautin parissa illassa kasaan leveähelmaisen mekon. Innoissani sovelsin mökin kaapeista löydettyjä tavaroita. Vanha hesari sai toimittaa kaavapaperin virkaa, ja mökiltä löytynyt silitysrauta alkoi olla jo ehtaa antiikkia. Mekon  helma on leveääkin leveämpi, alimman rimpsun leveys on noin 5 metriä. Kaava on oma. Kaavan saloja avaan seuraavassa postauksessa.


vauhdissa
Heinäkuun alussa tehty viikon reissu Etelä-Karjalaan näytti, miten vihreää Suomessa onkaan! Hellepäiviä matkalle sattui vain yksi, itikoita sitäkin enemmän. Mökkiloma oli ihanan rentouttava itikoista ja kylmästä säästä huolimatta. (Nyt vaan pitää yrittää vieroittaa kaikki lapset saappaista: mökki eleganssiin kuului meillä erottamattomana osana saappaat, oli sitten sade- tai hellesää).




tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kissa ja knalli


Minun paheeni ovat kankaat, ja niiden ostelu "kun on se vaan niin kaunis kangas" ja "inspiraatiota odotellessa". Vaihto kotiäidin roolista työelämään ei kuitenkaan ole sujunut ihan kivuttomasti: kiirettä piisaa niin töissä, kuin kotonakin. (Ja lisäksi kangashamstraus on jatkunut, mutta ompelukone ja saumuri ovat olleet hiljaa hurjan pitkään...)


Onneksi on facebookin ompeluryhmät! Kesäkuun pienimuotoinen ompeluhaaste toimi sopivana inspiraationa, ja sain ompelujuminkin selätettyä. Haasteena oli ommella setti kaapin pohjalta löytyneistä kankaista, ja niitähän löytyy!

Aurinkoisia ilmoja odotellessa ompelin tyttärelle kesäisen mekon ja sille pariksi legginsit. Mekon kaava on itse piirretty. Kissan hattuineen leikkasin eri tilkuista summassa ja ompelin etumukseen suoralla tikillä, kissan piirteet on ommeltu valkoisella langalla ompelukoneella. Letti kiertää pääntietä ja se on ommeltu käsin kiinni. Helma levenee reippaasti alaspäin. Takakappale on etukappaletta pidempi, ja takana on on pieni halkio helmassa.

Reunat ompelin kaksoisneulalla, ja kiroilin samalla koneen huonoja säätöjä. Tikkausjälki olisi saanut olla siistimpikin, mutta ohjekirjan mukaan alalangan kireyttä ei voi säätää (?). Legginsien kaava on Burdan 3/14 lehdestä. Kankaat on Eurokankaasta.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kaksi kertaa kaksi


Kaksoset täyttivät kaksi vuotta. Juhlavalmistelut meinasivat lähteä viime metreillä siivous-ja leipomislinjalta ihan väärille raiteille, kun sain päähäni tehdä heille yhteensopivat vaatteet. Lasten isä sattui sivulauseessa mainitsemaan, että paita oli jäänyt pieneksi. Isän paidasta ei jäänyt jäljelle kuin riekaleita, kun tein siitä vimmassa vaattetta pojalle (ja vähän tyttärellekin).


Pojan paita on siis saksittu vauhdilla miehen kauluspaidasta. Kaavaa en käyttänyt, vaan leikkelin kangasta mielivaltaisesti yrittäen säästää napituslistan ja kauluksen. (Kauluksen kohta näyttää läheltä kriittiseen silmään hieman törsöltä, koska jouduin tekemään siihen sauman.) Taskut jouduin purkamaan, kun ne jäivät pikku pojalla vatsan kohtaan. Paita kaipasi vielä jotain. Lisäsin siihen farkkukangasta pariin kohtaan, tikkasin taskun farkkukankaan kanssa ylemmäs, ja ompelin siihen alikeompeluna tähden.

paita ja mekko edestä
sama nappilista paidan etupuolella ja mekon takakappaleella

Tytön mekon kaavan pohjana on Eurokankaan sivuilta löydetty ilmaiskaava ja kukkakankaan etsin omista kaapeista. Se on verhokankaan palanen Eurokankaan palalaarista. Kaava oli hyvin yksinkertainen, joten koristelin sitä yksityiskohdilla. Lisäsin mekkoon hiharöyhelöt, ja jotta tytön mekko yhdistyisi pojan paitaan, lisäsin ruutukankaasta eteen taskun ja taakse kaarrokkeen, jossa on hyödynnetty isän kaulupaidan napituslistaa.


Niin, ja se pääasia, eli juhlat! Ne oli oikein hauskat ja kaksosetkin vaikuttivat heti isommilta, kun kahden vuoden raja oli ylitetty. Tyttö väittää olevansa supersankari ja poika on mielestään robotti, joten tylsää meillä ei tule olemaan, vaikka seuraavia juhlia joutuukin taas odottamaan.