keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Reppu

Reppu edestä
Tänä syksynä näitä Villa & Villa -blogin reppuja on ommeltu paljon. Ja tässä vielä yksi lisää! Tein jo yhden samanlaisen repun omalle tyttärelleni ja tämä reppu lähti Postin kuljetuksella tänään kummitytölle joululahjaksi. Toivottavasti kerkeää vielä aatoksi!

Ensin katselin hieman epäillen ohjeita, sillä palasia on paljon. Suhtaudun epäluuloisesti vuorin ompeluun, sillä olen useammankin kerran ommellut itseni umpikujaan. Ohjeet olivat kuitenkin mainiot, joten vaikka kangas ei ollutkaan helpoimmasta päästä, niin yksityiskohtaisilla ohjeilla selvisin ompelusta kunnialla.

Sen verran sovelsin ohjeita, että siirsin olkahihnoja lähemmäksi toisiaan, jolloin reppua on mukavampi kantaa. Kaikki kantohihnat on vahvistettu edestakaisin ompeleella kiinni takakappaleeseen, sillä ensimmäisestä tekemästäni repusta jouduin jo korjaamaan irronneen hihnan.

Reppu takaa

Valitsemani pinkki kangas on vahakangasta, joka kestää pyyhkimistä, mutta sen voi myös pestä. Harmaa kangas on myös säänkestävää, ulkokäyttöön tarkoitettua Sunbrella-markiisia. Vuori on likaa hylkivää Loneta-kangasta. Kaikki kankaat ja tarvikkeet reppuuni löysin Eurokankaasta.

Kurkistus sisälle
Vahakangasta ei ollut kovin helppo ommella sen jäykkyyden takia, mutta toisaalta nyt reppu kestää paremmin kosteutta. Selkämyksessä on käytetty kovikehuopaa, samoin kuin repun olkahihnoissa ja pohjassa. Vahakangas on luonteeltaan jäykkää, eli minun ei tarvinnut käyttää tukikankaita.

 
Nahkainen yksityiskohta
Vuosi on mennyt kiireisesti, vaikka olen ommellut, niin en ole kerennyt laittamaan niitä blogiin. Ehkä ensi vuonna löydän taas kipinän päivittää blogiakin. Nyt on viimeiset ompelut ennen joulua ommeltu ja nyt saa joulu tulla!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Jos metsään haluat mennä

Edellisestä postauksesta onkin aikaa, jotain olen ommellutkin, mutta vasta kesäloma sai minut avaamaan taas bloggerin! Tämäkin karhumekko valmistui kiireessä ja hammasta purren jo huhtikuussa, taskun ja korvat virkkasin rennolla otteella laiturilla istuen viime viikolla.

Alunperin astelin Eurokankaaseen vakaana aikomuksena pysytellä pienen rahan kankaiden äärellä! Tunnustan olevani tarkan markan ompelija. Roolivaatteita käytetään vain kerran, joten suuret rahasummat tuntuvat tuhlaukselta. Taitava myyjä sai minut puhuttua fleecekankaista rutkasti kalliimpiin ja laadukkaampiin kankaisiin. Kun lasku kasvoi, tavoitteeksi tuli ommella mekko, jota voi käyttää arkenakin.

virkatut korvat
mekko edestä (ja ei, tätä lasta ei ole kidutettu, hän eläytyy nallekarhun rooliin)
Lähdin liikkeelle Burdan koko haalarin kaavasta, josta käytin vaan yläosan kaavaa. Taiteellinen näkemys jäi vajaaksi deadlinen, eli muskarin kevätjuhlan takia, joten nallekarhu lähti lauleskelemaan melko yksinkertaisessa paitamaisessa mekossa. Kangas on joustavaa puuvillasamettia, korvissa ja hupun sisäpuolella on vaaleanpunaista puuvillatrikoota.

Virkatut korvat ja taskun mekko sai vasta viime viikolla. Tylsä mekko tuntui kaipaavan väriä ja  kesälomamatkalla mökillä katselin vanhoja, monivärisiä, kauniita räsymattoja. Niistä innostuneena virkkasin kiinteillä silmukoilla jämälangoista karhumekkoon eteen ison taskun ja korviin yksityiskohdat.

mustikoita etsimässä
kesän ensimmäiset mustikat
Nallemekko on päässyt suosikkivaatteen asemaan värikkäiden yksityiskohtien lisäämisen jälkeen! Satsaus kalliimpiin kankaisiin siis kannatti, laadukkaampia kankaita on helpompi käsitellä ja ommella, ja ne pysyvät hyvänä pidempään.

tiistai 19. tammikuuta 2016

I love Sava


Eikös kaikki ompelukset ole hyvän mielen ompeluksia...? No ei tosiaankaan! Parhaimmillaan ompelu on koukuttavaa, ajankulu unohtuu ja syntyy ihania luomuksia. Kääntöpuolena koneet kiukuttelee, kankaat osoittautuu vääriksi valinnoiksi, vaatteet ei istu ja rätit lentää nurkkaan.

Facebookin ompeluryhmässä teetettiin ryhmälle oma kangas. Kangas tilattiin etukäteen tietämättä, millainen kangas sieltä tulee. I love Sava -kankaan suunnittelija on Jenni Mäensivu ja kangas tilattiin Ikasyriltä. Tehtävänä oli ommella hyvän mielen ompelus.

Kangas on hyvin monipuolinen puuvillatrikoo, siinä on rukseja, viivoja, siveltimellä maalattua pintaa. Nikottelin ensin kankaan väreille, violetti ei kuulu omaan väripalettiin. Mietin myös sopivuutta tälle kaavalle, vaatteen malli kun tulisi enemmän esiin yksivärisellä kankaalla. Vähän aikaa kangasta katseltuani se alkoi kummasti miellyttää silmää. Rukseja ja rosoisuutta, hyvän mielen ompelua siis!

Kaava on Hisako Saton kirjasta Drape drape 1. Olen tällä kaavalla tehnyt jo yhden mekon. Mallasin kaavaa kankaalle, ja kuosittelin sitä hieman. Helma leveämmäksi ja pidemmäksi, helmakappale suoraksi, jotta ruksit tulevat suoraan hameessa ja lisäksi vielä laskin pari senttiä vyötärolinjaa ja siirsin helmakappaleen keskisaumaa.



Kankaan keskellä oleva tumma violetti ei oikein näkynyt sisällä otetuissa kuvissa, joten yritin vielä kuvata mekkoa ulkona, mutta keskellä oleva tumma violetti näytti sielläkin melkein mustalta.