Melko retroa

Toivotan kaikille iloista ja tapahtumarikasta vuotta 2015! Minulla vuosi on alkanut töiden merkeissä, lähes kahden vuoden ajan olen ollut kotiäitinä, mutta nyt olen palannut töihin. Vähän haikeat on fiilikset, mutta toisaalta vaihto kotitöistä työelämään on ollut piristävää ja tosi mukavaa.

Ja sitten ompeluksiin. Tämä kangas on "uusretro",  värisävyt suoraan 70-luvulta ja kuosi vahvasti kukkaisa. Olen syntynyt nippanappa Kekkosen valtakaudella, joten nämä värisävyt tuo lapsuuden mieleen.

(Lamppu on löytö kierrätyskeskuksesta. Lampun varsi ja jalka miellytti kovasti silmää, ja aikomuksena oli vaihtaa varjostin, mutta pari viikkoa lamppua katselleena olen jo kerennyt mieltyä varjostimeenkin.)

siskokset samistelee

Löysin omista varastoistani tämän retrohenkisen kankaan. Sain tästä kolme vaatetta, ompelin itselleni paidan, ja samalla innolla valmistui paita nelivuotiaalle ja mekko pikkuneidille.

Omaa paitaani en sen enempää esittele, se jää varmaan vähälle käytölle. Kangas on minusta väreiltään ihanan lämmin ja kukkkakuosi on söpö ja sopivan retro, mutta kangas sopii paljon paremmin lapsille, kuin minulle.

Isosiskolla on paidassa (kaava on muokattu Burdan 3/14 raglan hihaisesta paidasta) yksityiskohtina muutama virkattu pitsinen kukkalappu. Paita on yksinkertainen, ja sopii pidettäväksi liivihameen alla. Pikkusiskolla pitsi on nauhana vyötäröllä ja pääntiellä. Pikkusiskon mekon yläosa on piirretty ostomekon yläosan mukaan ja vuoritettu kokonaan. Alaosa on saksittu ja kellotettu ihan summassa. Pääntiellä on halkio ja nappi.

(En pystynyt pitämään näppejäni irti kuvankäsittely ohjelman "1960-luku" napista, joten myös kuvat ovat ovat saaneet retrokuorrutuksen.)

Joululahja toive

Täällä vielä touhotetaan viimeisten lahjaompelustan kanssa, vaikka joulu on jo ovella!

Ystävälläni on tapana kuljettaa kirjaa mukanaan laukussa, ja lukea sitä sopivan hetken tullen. Varsinkin pokkarien kulmat käpertyvät helposti ja menevät huonoon kuntoon. Ompelin hänen toiveestaan lahjaksi kangaspusseja kirjoja varten.

Kangasvalintoja mietin hetken, kankaiden täytyisi tietenkin olla kirjaan sopivia. (Saatoin ihan pikkusen hullaantua kangaskaupassa ja ostaa itselleni mieluisia kankaita. Jos kankaat eivät osu lahjan saajan tyyliin, lupaan tehdä pussukoita lisää!)

Luita ja pääkalloja, tähän voi laittaa salapoliisiromaanin tai anatomian opuksen. (Keittokirjan, jos reseptissä on arsenikkia ja punaisia kärpässieniä.)

Arvoitukselliseen mustaan pussiin ompelin toisesta kankaasta pitsikuvion. Täällä voi asustaa Rauman kaupungin matkaopas, Edgar Allan Poen synkeän romanttinen kirjallisuus, ja kodin liinavaate huoltoa käsittelevä kirjallisuus. 

Hymyhuuli-kankaaseen, mitä sinne voi laittaa? Tietenkin feministiset pamfletit, ehostusta käsittelevät oppaat tai Marilyn Monroe -elämänkerran.

Pusseissa on kuja ja nyöri sulkemista varten ja alaosan kulmat on muotoiltu kirjan muotoiseksi. Kankaat ostin Eurokankaasta.

Rauhallista joulua!

Käsinrullattava kappa

Jouluverhoihin vaihtaminen ei tullut mieleenikään vielä muutama vuosi sitten, kun meillä ei vielä ollut lapsia. Kummasti se maailmankuva on laajentunut lasten myötä, ja nyt meilläkin on keittiössä jouluverho! Pidän kovasti tästä kankaasta, pipopäiset pingviinit ovat suloisia. Tätä verhoa pidän kyllä ikkunassa vielä joulun jälkeenkin, sillä pingviinithän asuvat etelä-mantereella, eikä korvatunturilla.
  

Malliksi valitsin käsinrullattavan kapan. Kappa on varsin helppo ommella, mutta se on vähän erikoisemman näköinen, kun pelkkä rypytetty kappa.

Kappa on vuoritettu kokonaan mustavalkoisella raitakankaalla, joka pilkottaa alareunasta. Rullausvaraa alareunaan kannattaa varata noin 20-30cm kapan valmiin  korkeuden lisäksi.

Vuorin ja päällikankaan väliin jätin pienen aukon, josta pujotin alareunaan kapan leveyden pituisen tukipinnan, joka pitää kapan suorana alhaaltakin. Yläreunaan ompelin tarranauhan, jolla kapan saa kiinni tarrkiskoon. Satiininauhoja on kaksi, eli yksi molempaan reunaan. Nauhat on ommeltu kapan yläreunaan kiinni, ja niiden avulla voi säädellä kapan korkeutta.

Pingviinikangas on ostettu viime vuonna Eurokankaasta ja raitakangas Ikeasta.

Suomen suurin joululahja 2014

Nämä kaksi lintua lähtevät Lappeenrannan sairaalaan ilahduttamaan pieniä potilaita. Osallistun siis Suomen suurin joululahja -keräykseen!

lintukaverukset

Unilinnut on lapsen kainaloon sopivia ja linnun voi ottaa vaikka unikaveriksi. Linnun siiven alle voi kätkeä jotain pientä, siipeä ei ole kiinnitetty alareunasta kiinni lintuun. Täytteenä on vanua ja siivissä vanulevyä. Linnun kaava on oma.

Linnun teostakin opin taas jotain: vaikka kaava oli tosi yksinkertainen, linnun täyttäminen muuttaa mittasuhteita (ja täyttöaukon kohtaa kannattaa miettiä kahdesti...).

Kuvista näkyykin, että vaikka maassa ei ole lunta, meillä on paljon hiutaleita ikkunoissa. Siinä on tekemisen meininkiä, kun sakset viuhuvat hurjaa vauhtia leikaten paperista pois palasia. Lumihiutaleiden leikkely on mukavaa puuhaa lunta (ja joulua...) odotellessa!

Tylliä ja farkkua

tähtilaukku ja tyllihame

Pikku kaupungissa Itä-Suomessa asuu 3-vuotias tyttö, joka saa lahjaksi tyllihameen. 5-vuotiaalle veljelle Joulupukki tuo farkkulaukun.

Pojan farkkulaukkuun voi sujauttaa jumppatossut tai retkieväät. (Tai toooooosi ison kasan pikku autoja.) Laukku on kierrätysfarkkua ja päälle on suoralla ompeleella ommeltu tähti.

tähti

prinsessalle kimalletylliä

Tyllihameessa on päällä kaksi kerrosta persikan väristä kimalletylliä, jonka alla on kerros valkoista tylliä ja alimpana kerros ohutta puuvillakangasta. Koristeeksi laitoin satiinirusetin. Hameen korkeus on noin 35cm, koosta en ollut ihan varma, mutta vyötäröä voi säätää vyötärökuminauhalla. Kankaat tyllihameeseen on Eurokankaasta.

Eräänlaista aikamatkailua tämäkin, kun pastellin värisen tyllin ja vaalean, kivipestyn farkun yhdistelmä toi kuvatessa mieleen 80-luvun. Hui!

Ikean ystävän joulukuusi

Joulukuusi, joka ei varista neulasia, ja jota ei voi kaataa? Tämänkin asian Ikea on miettinyt valmiiksi, sehän on joulukuusikangas! En jaksanut odottaa pidemmälle, joten meidän joulukuusi on jo esillä.

Meidän kaksoset ovat siinä iässä, että vauhtia piisaa ja pikku jalat töpöttävät nopeampaa, kuin ajatukset. Siksipä meidän joulukuusi on tänä jouluna seinävaate! Kankaan kuviokerta oli niin lyhyt, että lisäsin raitakangasta ylä- ja alareunaan, jotta seinävaate ulottuisi katosta lattiaan asti.

Koristeita on tarkoitus lisätä joulun lähetessä, nyt meillä on joulukuusessa itse tehtyjä kettuja ja sydämiä. Ketut on piirretty ensin pahville ja liimattu sitten molemmille puolille kangas ja väliin ripustusta varten lanka. Sydämet on tehty askarteluhuovasta, ohjeen sydämille löydät täältä.

Tontun pallohelmamekko

Joulukuu on sujunut meillä herkutellen. Kakku ja torttuja on jo leivottu, ja pipareitakin rouskuteltu. Nelivuotias on varmaan kerhossa saanut kuulla, että tontut, nuo Korvatunturin pikku agentit, vakoilevat lapsia ikkunoiden takana ja raportoivat kiltteys-asiat Joulupukille.

Tavallisesti rasavilli rimppakinttu onkin ollut aivan poikkeuksellisen kiltti parin päivän ajan! (Olen nauttinut tästä epätavallisesta kiltteydestä, mutta melkein on tehnyt mieli armahtaa tytärtä, ja kertoa, että joululahjoja saa, vaikka ei aina olisikaan niin mahdottoman kiltti).

Ikeassa käydessäni mukaan tarttui muutaman euron fleece-huopa. Fleece tuntui käteen ihanan pehmeältä ja ohuelta. Ompelin siitä joulumekon.

pussihelma edestä

pussihelma takaa

Yläosa on sama, kun mitä käytin kesällä tässä mekossa, alaosa on ommeltu pussittavaksi vuorin avulla. Vyötäröllä on laskoksia. Alaosa on saksittu ja ommeltu kokeilemalla. Pääntien ja kädentien reunat on huoliteltu vinonauhalla ja koristeina on muutama nappi pääntiellä.

Huovasta jäi vielä sen verran, että ompelin siitä tonttuhatun. Rimpsureuna on alkuperäinen huovan reuna. Hattu on eräänlainen hybridi hatusta ja huivista, se on ommeltu kiinni valkoiseen nauhaan asti, ja loppu saumasta on auki huivimaisesti.

Tonttuhatusta ja mekosta tuli pienen säätämisen jälkeen oikein hienot! Minun toiveeni Joulupukille on valoisampia päiviä ja jouluksi lunta!